Antibioottien liikakäyttö kuriin T&K-toiminnalla, paremmilla olosuhteilla ja tarkalla diagnostiikalla
Kun kolme eläinlääkäriä perusti Vetcaren vuonna 1992, he kirjasivat yhtiön merkittäväksi tavoitteeksi eläinten antibioottien käytön vähentämisen. Nyt 25 vuotta myöhemmin tavoite on yhä ajankohtainen, mutta paljon edistystä on tapahtunut Vetcaren systemaattisen työn tuloksena: haasteeseen on vastattu panostamalla sekä tuotekehitykseen että alan tutkimukseen.
Vetcaren konsernijohtaja Kalevi Heinonen kertoo, että Suomessa tuotantoeläimillä käytetään antibiootteja merkittävästi vähemmän kuin muissa maissa, jopa EU-tasolla. “Suomessa on vuosikymmenten ajan parannettu eläintenpidon olosuhteita määrätietoisesti – toisin kuin muualla. Meillä ei siksi tarvitse ylläpitää eläinten terveyttä ennaltaehkäisevästi antibiooteilla.” Heinosen mukaan antibioottien käytön vähentämiseksi tehty työ on keskittynyt pidempään ja voimakkaammin tuotantoeläimiin, koska niiden tapauksessa puhutaan suuremmasta kilomäärästä antibiootteja.
Lemmikkieläinten antibioottien käytöstä puolestaan on tähän asti ollut huonommin tarjolla tutkittua tietoa. Sittemmin on kuitenkin havaittu, miten bakteerit ja vastustuskyky siirtyvät lemmikin ja omistajan välillä. “Uuden tutkimustiedon myötä myös lemmikkien kautta leviävät superbakteerit ovat nousseet tärkeäksi aiheeksi. On siis yhä tärkeämpää kiinnittää huomiota myös lemmikkieläinten antibioottien käyttöön”, Vetcarella ajatellaan Heinosen mukaan.
Suurin uhka on Heinosen mukaan se, että yhä lisääntyvissä määrin esiintyy bakteereita, joihin mikään antibiootti ei tepsi. “Ne eivät ehkä aiheuta terveelle suurta vahinkoa, mutta heikomman vastustuskyvyn omaavalle ihmiselle tai eläimelle antibioottiresistentit bakteerit voivat olla hyvinkin vaarallisia.”
Tuotekehitys on avainasemassa antibioottien liikakäytön kitkemisessä
Tuotantoeläinpuolella Vetcare on ollut alusta asti mukana tutkimuksessa, jossa on selvitetty kuinka lehmien utaretulehduksen hoidossa käytettävien antibioottien määrää voitaisiin vähentää. “Ratkaisuna syntyi antibiootti, joka on mahdollisimman kapeakirjoinen ja tappaa penisilliinille herkät utaretulehduksen aiheuttajat”, kertoo Heinonen. “Täsmähoito on aina tehokkaampaa, mutta Suomessa ei ole ennen ollut siihen sopivia vaihtoehtoja.”
Viime vuonna Vetcare sai kapeakirjoiselle antibioottituotteelle myyntiluvan useisiin EU-maihin, mikä on Heinosen mukaan ilahduttava merkki siitä, että antibioottien liikakäyttöön on viimein alettu kiinnittää enemmän huomiota myös muualla. Etenkin Etelä-Euroopassa antibiootteja on käytetty tuotantoeläimillä liikaa jo pitkään.
Vetcare on panostanut myös uusien, täysin antibiootittomien vaihtoehtojen kehittämiseen. “Meillä on esimerkiksi koiran krooniseen korvatulehduksen sekä virtsatietulehduksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tarkoitettuja täysin antibiootittomia vaihtoehtoja. Perinteisesti näitä tulehduksia on hoidettu pitkilläkin kuureilla, jotka heikentävät koiran vastustuskykyä ja sitä kautta hyvinvointia”, Heinonen kertoo. Lisäksi Vetcaren kehittämä Canius® on innovatiivinen tuote, jonka sisältämät maitohappobakteerit on eristetty terveiden suomalaisten koirien suolistosta.
Alan toimintaa ja tutkimusta on kehitettävä aktiivisesti
Oman toiminnan ohella Vetcare tukee rahallisesti vihtiläisen Ollikkalan sikatilan toimintaa. Tilalla on Suomen ensimmäinen porsitusosasto, jossa emakot porsivat vapaina ja imettävät ryhmässä. Tila tekee myös aktiivista opetusyhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa. “Yhteistyö sopii meidän toimintaperiaatteisiimme, sillä olemme eläinten hyvinvoinnin asialla”, Heinonen kertoo. Ollikkalan tilalla on käynnissä kokeiluprojekti, jossa uusilla tuotannon toimintamalleilla voidaan vähentää antibioottien käyttöä.
Vetcaren Heinosen mukaan kuluttaja ei useinkaan tule ajatelleeksi sitä, että liha ei ole koskaan steriiliä, vaikka siinä ei olisikaan antibioottijäämiä. Jopa mahdolliset antibiooteille resistentit bakteerit voivat tulla lihan mukana, eikä tätä valvota millään tavalla. Salmonellan kaltaiset patogeenit kyllä löydetään, mutta resistentit bakteerit, joita ei etsitä, voivat jäädä löytymättä. Ne voivat sitten itse olla taudinaiheuttajia tai siirtää resistenssiä toisiin bakteereihin, jotka toimivat taudinaiheuttajina.
Eläinten hyvinvoinnissa olosuhteet ja diagnoosiin perustuva hoito ovat tärkeitä
Heinosen mukaan antibioottien liikakäytön onnistuneessa ehkäisemisessä ratkaisevaa on tuotantoeläinten olosuhteiden tekeminen niin hyväksi, että antibioottia tarvitaan mahdollisimman vähän. Myös kuluttajan on Heinosen mukaan jatkossa oltava valmiimpi maksamaan antibioottivapaasta tuotannosta. Tuotantoeläinten elinolosuhteiden parantaminen vaatii tilaa, mikä vähentää tarvetta antibioottien käytölle mutta maksaa nykyistä enemmän. “Vetcare ei missään nimessä hyväksy eettiseltä kannalta sitä, että eläimiä pidetään antibioottien avulla hengissä huonoissa olosuhteissa”, hän toteaa.
Sekä lemmikkien että tuotantoeläinten kohdalla olisi Heinosen mukaan myös ensiarvoisen tärkeää tehdä aina tarkka diagnoosi ja hoitaa ongelmia mahdollisimman kohdennetusti. “Hoitoon tulisi käyttää vain oikeaa antibioottia ja harkita tarkkaan, tarvitseeko sitä edes käyttää – vai pärjätäänkö antibiootittomalla vaihtoehdolla.”
Lemmikkieläinpuolella etenkin diagnostiikka on tärkeää, koska elinolosuhteet ovat jo pääasiassa hyvät. Lisäksi varsinkin koirien tapauksessa vain terveiden koirien jalostus merkitsee paljon. “Myös oman koiran yleiskunnosta ja ravinnosta on tärkeää huolehtia. Koiran vastustuskyky asuu suolistossa ja terve suolisto suojelee koiran koko hyvinvointia”, Kalevi Heinonen lisää.
