Kansainväliset ratsastuskilpailut – Johanna Pohjonen kertoo parhaat vinkit
Kansainvälisistä ratsastuskilpailuista voi ammentaa paljon tietoa ja oppeja omaan ratsastukseen ja hevosen terveydestä huolehtimiseen. Edustusratsastajamme Johanna Pohjonen on kokenut kansainvälinen kilparatsastaja ja tässä artikkelissa hän kertoo parhaat vinkkinsä kansainvälisistä ratsastuskilpailuista.
Aloitin kansainvälisen kilpailu-urani 12-vuotiaana Pohjoismaisissa Mestaruuksissa. Se on jäänyt positiivisena
kokemuksena mieleen, koska sain PM-hopeaa Dahi-ponillani. Sen jälkeen kisoja on karttunut paljon,
yhteensä tällä hetkellä 77. Ykköshevosillani teen ainoastaan kansainvälisiä kisoja ja nuoria hevosiani
koulutan vähitellen ensimmäistä kansainvälistä starttia varten. Pidän kansainvälisistä kisoista, koska siellä
yleensä kaikki toimii hyvin: pohjat ovat hyviä, stewardit ammattimaisia ja ratsastajien taso on hyvä, mikä
tekee kilpailusta turvallisen ja selkeän.
Jos olet aloittelemassa kansainvälistä kilpauraa, kannattaa ensin tutustua sääntöihin, ettei tule tehtyä
tyhmiä mokia. Itse asiassa kansainväliset kisat ovat monelta osin liberaalimpia kuin kansalliset: hevosta voi
kuljettaa pelkässä riimussa, jotkut lääkkeet ovat sallittuja toisin kuin kansallisissa kisoissa ja niin edelleen.
Säännöt myös muuttuvat, joten pitää pysyä ajan tasalla. Esimerkiksi doping-sääntöjen kanssa pitää olla
todella tarkka.
Myös kisapaikalla kannattaa pitää itsensä ajan tasalla tapahtumista. Aikataulut saattavat muuttua
kisakutsussa mainituista aikatauluista. Jo ennen kisaa kannattaa varmistaa järjestäjiltä vahvistettu
alkamisaikataulu, ja päivittäiset käynnit kisatoimistossa tai virallisella ilmoitustaululla kannattaa sisällyttää
päivärutiineihin.
Yksi tärkeimmistä opeistani kansainvälisten kisojen suhteen on, että ei saa ahnehtia. Kilpailuja kannattaa
valita niin, että hevonen varmasti ehtii hyvin palautua ja että sille ei tule ’kisaväsymystä’. Ykköshevosellani
ei voi tehdä kuin rajallisen määrän startteja vuodessa, koska muuten se tulee liian vahvaksi. Sen
seurauksena en voisi enää ratsastaa aikaa maastossa ja saisin helposti yliaikaa. Se on myös vatsastaan
herkkä, joten meidän pitää minimoida pitkät ajomatkat ja aika pois kotoa.
Kansainväliset ratsastuskilpailut ja hevosen hoito – ennen, aikana ja jälkeen
Tässä muutamia vinkkejä kansainvälisiin ratsastuskilpailuihin hevosen hoidollisesta näkökulmasta. Otan
esimerkkinä Connan, joka kisaa kenttää 4*-tasolla. Conna on elämäni hevonen. Olen kasvanut sen kanssa
luokka luokalta ylöspäin ja olemme oppineet yhdessä. Se on kuitenkin ääriherkkä ja huolestuu helposti. Sen
takia yritän valmistella sen tietyllä tavalla kisoihin ja läpi koko kolmilajisen kenttäkilpailun.
Connan arki ennen kisoja on mahdollisimman samanlaista kuin normaalitilanteessa. Sitä ei prässätä, vaan
se yritetään pitää hyvällä mielellä. Connan valmistautuminen pitkään ajomatkaan alkaa noin viikko ennen
kisaa. Sen ruokaan sekoitetaan tupla-annos Secreta Pro Maxia, jota se saa normaalistikin läpi vuoden.
Secreta on hyvä tilanteissa, joissa herkkää hevosta alkaa helposti yskittämään eli esimerkiksi kuljetettaessa.
Connan historiassa on yksi kuljetuskuume ja olemme sen kanssa tarkkoja.
Toinen tärkeä lisäaine, Elytaan, aloitetaan päivää ennen matkaa, jotta nesteet maistuisivat hevoselle
paremmin matkalla. Olemme luopuneet Connan ruokavaliossa kokonaan ’velleistä’; hän rakastaa puhdasta,
raikasta vettä, jota sille tarjotaan kuljetuksen aikana neljän tunnin välein. Kisapaikalla jatkamme näitä kahta täydennysrehua. Elytaanin määrä kuitenkin tuplataan, koska kenttäkisa on rankka ja elektrolyyttivaje syntyy helposti.
Suunniteltu aikataulu ja rytmi
Kisoissa teemme edellisenä iltana aina aikataulun seuraavalle päivälle. Tällöin jokainen tietää, mitä tehdä ja
milloin. Connan tapauksessa harjoittelu kisapaikalla on toissijaista, yritämme vain pitää sen hyvällä päällä.
Syöttelemme ruohoa ja kävelemme ulkona. Kisapäivään kuuluu myös bemeriä ja laseria, jotta lihakset
palautuvat hyvin kuljetuksesta ja suorituksista. Kansainvälinen kisa eroaa usein kansallisesta siinä, että se
on monipäiväinen.
On tärkeää pitää yllä rytmiä, eikä unohtaa hevosta seisomaan karsinaan. Kenttähevosen kohdalla haastavin kohta hoidolle on maaston jälkeen ja varsinkin, jos seuraavana päivänä on vielä eläinlääkäritarkastus ja rataesteosuus. Kansallisissa kisoissa maasto on aina viimeisenä, kansainvälisissä kisoissa se vaihtelee.
Pitkässä kisassa rataesteet ovat aina viimeisinä. Joskus lyhytkin kisa voidaan järjestää näin. EM-kilpailu on aina pitkä kisa. Maaston jälkeen hevosen jalkoja kylmätään 20 minuuttia jäillä, pidetään lyhyt tauko ja taas jäitä 20 minuuttia. Tätä jatketaan joskus pitkäänkin, riippuen
hevosen kunnosta ja siitä, onko radalla sattunut jotakin. Illalla ravautetaan ja sen jälkeen jatketaan tarpeen
mukaan taas jäillä. Sama homma tarvittaessa aamulla.
Meidän Conna on onneksi hyvä jaloistaan eli olemme päässeet helpolla. Joskus olemme tosin käyneet
hoitamassa jonkun hevosen haavaa yölläkin. Jäiden lisäksi toinen tärkeä asia on kävelyttäminen. Sitä
tehdään aina, kun on tauko jäiden osalta. Maitohapot on saatava pois lihaksista. Ruokaa annetaan
varovaisesti maaston jälkeen, heinällä ja vedellä aloittaen.
Tartuntatautien ehkäisy kansaisnvälisissä kisoissa
Tänä vuonna kansainvälisiin kisoihin valmistautumiseen tuli jonkin verran lisää muistettavaa.
Koronapandemia aiheutti sen, että kaikki kisapaikalle matkustavat joutuivat käymään koronatestissä, ja
pääsyn edellytyksenä oli negatiivinen testitulos. Kisapaikoilla läsnäolijoiden lämpötilat mitattiin päivittäin.
Sittemmin tämä on hoitunut näyttämällä koronapassia.
Myös hevosten herpeksen torjunta toi mukaan lisää muistettavaa: hevosten lämpötila mitataan kymmenen
päivän ajalta ennen kilpailuja sekä kilpailujen aikana. Aluksi lämpötilat rekisteröitiin lomakkeelle, mutta nyt
syksyllä lämpötilat rekisteröidään suoraan FEI-appiin. Kisajärjestäjät tarkistavat hevosten
lämpötilamittaukset FEI:n järjestelmästä tehdessään hevosille saapumistarkastuksen sekä kilpailujen
aikana.
Paljon vinkkejä ja muistettavaa, mutta kansainvälisiä kisoja ei kuitenkaan kannata jännittää sen enempää
kuin muitakaan. Kannattaa edetä rauhallisesti isompiin luokkiin ja tehdä edeltävää luokkaa niin kauan kun
se tuntuu hevoselle helpolta. Eri hevoset tarvitsevat eri määrän startteja, mutta myös lahjakkuudet
tarvitsevat etenkin maastossa rutiinia. Kannattaa valita kisapaikat niin, että aloittaa helpommista
maastoradoista ja etenee vähitellen haastavampiin ympäristöihin. Tähtien määrä kertoo jotakin, mutta
vaikeusasteissa voi olla kuitenkin huomattaviakin eroja.
Johannan menoa voit seurata instagramista @johannapohjonen
