• Koiran suoliston haitallisia mikrobeja vastaan taistelu Caniuksella.
    Tietoisku

    Taistelu koiran suoliston haitallisia mikrobeja vastaan

    Koiran suoliston mikrobiston monimuotoisuus tukee koiran terveyttä. Suolistoon voi kuitenkin päästä myös haitallisia mikrobeja, jolloin suoliston normaalitoiminta häiriintyy. Tämä näkyy ripulointina. Pahimmassa tapauksessa haittamikrobit siirtyvät perheen sisällä esimerkiksi koiralta ihmiselle. Tutkimuksissa havaittiin, että koirista eristetyt Lactobacillus -kannat omaavat erityisiä mekanismeja taistelussa haitallisia mikrobeja vastaan. Lisäksi havaittiin, että ripuloivien koirien ohella myös tervesuolistoiset koirat hyötyivät koirista eristetyistä maitohappobakteereista.

    Koiran suolistoon voi pesiytyä myös haitallisia mikrobeja

    Monimuotoinen suolistomikrobisto tukee terveen vastustuskyvyn muodostusta ja ylläpitoa, kun taas kaventunut mikrobisto on alttiimpi häiriöille ja muutoksille1,2. Häiriötilanteissa, esimerkiksi antibioottikuurin aikana, häiriintynyt suolisto on monimuotoista mikrobistoa haavoittuvaisempi, jolloin esimerkiksi haittamikrobeille avautuu mahdollisuus vallata asuintilaa suoliston pinnalta. Tämä näkyy ripulointina.

    Koiran suolistoon voi myös pesiytyä haitallisia mikrobeja, jolloin ne aiheuttavat suoliston mikrobistoon jatkuvaa häiriötilaa ja täten toistuvaa ripulointia. Haitallisia mikrobeja voi saada mm. huonolaatuisesta tai pilaantuneesta ruoasta (ruokamyrkytys), jonkin verran ympäristöstä (esim. saastuneesta vedestä) tai tartuntana toisista koirista tai eläinten ulosteesta.

    Jopa noin 75% suolisto-ongelmaisista koirista on raportoitu löytyvän Clostridium perfringens haittamikrobia. Tämä on tutkimuksissa liitetty usein toistuvaan ripulointiin, mutta sitä on löydetty myös oireettomilta koirilta. Tutkimuksissa on havaittu myös muita haittamikrobeja, joiden kohonnut esiintyvyys on toistuvasti liitetty ripulioireiden esiintyvyyteen3,4. Koska C. perfringens on yksi yleisimmistä ruokamyrkytyksen aiheuttajista myös ihmisillä5 on hyvä huomioida bakteerin siirtyminen perheen sisällä bakteeria kantavasta yksilöstä terveisiin perheenjäseniin6.  

    Koiran suolistoon voi päätyä haitallisia bakteereita esimerkiksi uimavedestä.

    Taistelu haitallisia mikrobeja vastaan

    Taistelu haittamikrobeja vastaan kannattaa aloittaa, kun koiran ulosteen koostumus poikkeaa häiritsevästi kiinteästä. Ulosteen koostumus vaihtelee luontaisesti jonkin verran riippuen liikunnan, juomisen ja nautitun ruoan sisällöstä, joten huolissaan kannattaa olla, jos suolisto-ongelmat ovat rajuja, toistuvia tai ne pahenevat. Tällöin tulee ensisijaisesti hakeutua eläinlääkäriin. Mikäli ongelmat johtuvat suolistomikrobiston epätasapainosta, voidaan tällöinkin käyttää koirien maitohappobakteereita, Lactobacillus -kantoja, tukihoitona. Maitohappobakteerien avulla voidaan tasapainottaa suoliston mikrobiston toimintaa ja tehostaa vastustuskykyä, jolloin oireilu vähenee.

    Koiran suoliston mikrobistoon vaikuttaa myös eläinkontaktit.
    Eläinkontaktit vaikuttavat koiran suoliston mikrobistoon.

    Kaikki koirat hyötyvät koirista eristetyistä hyödyllisistä mikrobeista

    Koirista eristettyjen Lactobasillus -kantojen on havaittu omaavan mekanismeja taistella haitallisia bakteereita vastaan. Tutkimuksissa on havaittu, että eri kannat kukin erikseen omaavat omanlaisensa mekanismit tässä taistelussa, joten useamman kannan seos tehostaa tätä vaikutusta7.

    Lemmikkikoirilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että koirista eristetyt Lactobacillus -kannat vähentävät C. perfringens -bakteerin kasvua koiran suolistossa4. Nämä kannat toimivat myös tervesuolistoisen koiran omien kantojen tehostajana siten, että ne muokkaavat koiran suolistoympäristöä tehostaen koirassa luontaisesti esiintyvien hyvien maitohappobakteerien elinoloja8. Herkkävatsaiset koirat hyötyvät puolestaan koirien omista maitohappobakteereista, sillä ne korvaavat suolistosta puuttuvia Lactobacillus-kantoja4.

    Suoliston haitallisia mikrobeja vastaan taistelu koirista eristetyillä maitohappobakteereilla.
    Koiraperäisten Lactobasillusten on todettu omaavan mekanismeja taisteluun haitallisia mikrobeja vastaan.

    Viitteet:

    1 Grzeskowiak ym. 2015 Microbiota and probiotics in canine and feline welfare. Review. Anaerobe 34, 14-23.

    2 Erdogan ja Rao 2015. Small Intestinal Fungal Overgrowth. Curr Gastroenterol Rep 17: 16

    3 Bell ym 2008. Ecological Characterization of the ColonicMicrobiota of Normal and Diarrheic Dogs. Interdisciplinary Perspectives on Infectious Diseases. DOI:10.1155/2008/149694


    4 Gómez-Gallego ym 2016. Canine-specific probiotic product in treating acute or intermittent diarrhea in dogs: A double-blind placebo-controlled efficacy study. Vet Microbiol 197: 122–128

    5 Anon 2019. https://www.cdc.gov/features/clostridiumperfringens/index.html Date 27.6.2019

    6 Song ym 2013.  Cohabiting family members share microbiota with one another and with their dogs. ELife DOI: 10.7554/eLife.00458.001

    7 Grzeskowiak ym 2014. Pathogen exclusion properties of canine probiotics are influenced by the growth media and physical treatments simulating industrial processes. Appl. Microbiol. 116(5), 1308-1314

    8 Manninen ym 2006. Alteration of the Canine Small-Intestinal Lactic Acid Bacterium Microbiota by Feeding of Potential Probiotics. Appl Environ Microbiol Vol. 72 (10): 6539–6543.