Älä tule paha stressi
Stressi kuuluu hevosen elämään, eikä siltä voi välttyä, vaikka käärisi poninsa pumpuliin. Lyhytkestoinen stressi ei häiritse hevosen hyvinvointia, jos sillä on eväät palautua. Pitkäkestoinen stressi voi sen sijaan aiheuttaa hevoselle – ja omistajalle – ison nipun ongelmia. Oleellista on, miten hevonen pystyy palautumaan stressistä.
Stresseissä on eroja
Stressi voidaan jakaa karkeasti kahteen eri tyyppiin: on akuuttia sekä kroonista stressiä.
Akuutti stressi tarkoittaa lyhytaikaista stressireaktiota, josta hevonen pystyy palautumaan hetkessä. Tällainen akuutin stressin aiheuttaja voi olla vaikkapa maastolenkillä eteen tullut epäilyttävä postilaatikko, jonka kohtaamisesta poni pystyy toipumaan muutaman sivuloikan jälkeen.
Krooninen stressi sen sijaan kestää kauemmin tai siitä palautumista ei tapahdu lainkaan eli hevonen jää jatkuvaan stressitilaan. Näin saattaa käydä, jos hevonen on esimerkiksi pitkään kipeä tai se muuttaa ympäristöön, johon sen on vaikea sopeutua.
Myös stressaavat hevoset voidaan jakaa karkeasti kahteen eri kastiin: on aktiivisia stressaajia sekä passiivisia stressaajia. Aktiivinen stressaaja käyttäytyy levottomasti – jopa aggressiivisesti. Passiivinen stressaaja vetäytyy – jopa masentuu. Passiivinen stressaaja voi näyttää ulkopuolisen silmiin siltä, että sillä on kaikki kohdallaan – sehän on rauhallinen. ”Tosiasiassa kuitenkin hiljainen stressaaja voi kokea suurempaa stressiä kuin viereisessä tarhassa hilluva aktivisti, jonka suuret eleet ja levottomat reaktiot meidän on vain helpompi tunnistaa”, sanoo eläinten käytösneuvoja Jaana Pohjola.
Yksikään hevonen ei kiusallaan kiukuttele
Hevosen reaktiot ovat aina yksilöllisiä. Siksi on tärkeää, että hevosen hyvin tuntevat henkilöt seuraavat hevosen käyttäytymistä ja vertaavat reaktioita siihen, millainen hevonen on normaalisti. Jos virkeä hevonen muuttuu vetäytyneeksi tai rauhallinen ärtyneeksi, voi miettiä, löytyykö taustalta jotain laukaisevaa tekijää tai tapahtumaa, minkä jälkeen käytös on muuttunut.
”Yksikään hevonen ei kiusallaan kiukuttele, eikä ole olemassa ”se nyt vaan on aina tällainen” -ongelmikkoja, vaan reaktioiden takaa voi löytyä kipua tai stressiä – ja kipuvaihtoehto on aina tärkeää sulkea eläinlääkärin kanssa ensimmäisenä pois”, sanoo Jaana Pohjola.
On myös tärkeää miettiä, kuinka vakavia hevosen stressireaktiot ovat ja kuinka paljon ne häiritsevät hevosen elämää. ”Jos hevosen stressireaktiot ovat ohimeneviä, niille ei tarvitse tehdä mitään. Jos taas vaikuttaa siltä, että reaktiot jäävät päälle ja alkavat kroonistua, niitä kannattaa purkaa – tai auttaa hevosta itse purkamaan niitä”, jatkaa Jaana Pohjola.
Usein toistuva ja pitkäaikainen stressi vaikuttaa hevosen hyvinvointiin ja terveyteen – sekä hevosen ja ihmisen suhteeseen. Siksi on hyvä pohtia, millaisessa ympäristössä hevosesi elää ja mitä voisit tehdä auttaaksesi hevostasi pitämään jännittämisen ja rentoutumisen hetket tasapainossa niin, ettei hevosesi kuormitu liikaa.
6 vinkkiä, joiden avulla voit lievittää hevosesi stressiä:
1. Muista pyhä kolminaisuus: ruoka, juoma ja kivat kaverit
Hevosen hyvinvointi ei ole avaruustiedettä, vaan toimivilla peruspalikoilla pääsee jo pitkälle. Huolehdi, että hevosellasi on riittävästi ruokaa ja lämmintä vettä tarjolla, eikä sen tarvitse kärsiä kylmästä, eikä kuumasta. Laumaeläimelle tärkeä osa onnellista oloa on myös lajitoverit, joiden kanssa yhteiselo sujuu.
Tyyni lajitoveri rauhoittaa – tämä on voitu todeta seuraamalla esimerkiksi varsojen käytöstä ja sykettä. ”Hevoset eivät pelkää, eivätkä jännitä yhtä paljon uutta tilannetta, jos niillä on seurana jo aiemmin tilanteeseen tottunut, rauhallinen kaveri. Tämä kannattaa muistaa, kun totuttaa hevosta uusiin tilanteisiin ja ärsykkeisiin”, sanoo Jaana Pohjola.
2. Hae tasapainoa
Jokaisen hevosen elämässä tulee vastaan jännittäviä ja stressaavia tilanteita. Pyri kuitenkin siihen, että hevosesi elämässä pysyvät jännittämisen ja rentoutumisen hetket tasapainossa. Näin hevosesi pääsee palautumaan, eikä stressikuorma kasva liikaa.
Jos käytte maanantaina maastossa ja hevosesi säikähtää monta kertaa, anna sille tiistai ja keskiviikko palautumispäiväksi tai tee hevosesi kanssa tallilla jotain sellaista, mikä aktivoi, mutta ei ole hevosellesi liian haastavaa – eikä etenkään pelottavaa.
Pyri myös hevosellesi annetuissa tehtävissä tasapainoon: vaihtele helppoja ja haastavia harjoituksia ja anna hevosen kävellä rauhassa niiden välissä. Näin hevosellasi on mahdollisuus säilyttää rento ja rauhallinen mielentila, jolloin se voi oppia ja omaksua uutta – stressaamatta.
3. Tuo hyvää stressiä
”Pieni stressi voi tuoda hevoselle jopa mielihyvää, sillä jos se ei koskaan poistu kotipihasta, se ei voi ikinä kokea kotiin palaamisen riemua”, sanoo Jaana Pohjola. Uudet kohtaamiset, maut, äänet ja näyt – ne kaikki rikastuttavat hevosesi elämää. Siksi on hyvä rikkoa välillä rutiineja ja tarjota hevoselle uusia virikkeitä sopivina paloina – silläkin uhalla, että niihin voi liittyä jännitystä ja stressiä.
Asioiden ennakointi ja ongelmien minimointi on kaiken A ja O, kun hevosta totutetaan uusiin asioihin. Rento ja rauhallinen hevonen on valmis kohtaamaan uutta ja se pystyy palautumaan jännittävistä tapahtumista nopeasti.
”Ei kannata lähteä hakemaan ongelmia sillä, että vie kuormittuneen hevosen jännittäviin tilanteisiin, vaan on viisampaa odottaa oikeaa mielentilaa”, toteaa Jaana. ”On myös tärkeää miettiä etukäteen, miten joku uusi asia kannattaa esitellä hevoselle niin, että se saa tutustua siihen rauhassa omilla ehdoillaan ja liittää tilanteeseen positiivisia mielleyhtymiä”, jatkaa Jaana.
4. Havainnoi hevosesi palautumissignaaleja
Jokainen meistä on törmännyt tilanteeseen, jossa hevonen on säikähtänyt jotain – kuten vaikkapa maneesin katolta tippuvia lumia – ja pian pienen pyrähdyksen jälkeen hevonen on alkanut pärskimään. Tämä sama reaktio voi tapahtua, jos hevonen on ollut esimerkiksi jännittävällä maastolenkillä ja kotiin palatessa se alkaa pärskimään.
”Pärskiminen on palautumissignaali, jonka avulla hevonen palautuu eli purkaa omaa stressiään”, kertoo Jaana Pohjola. Samanlaisia palautumissignaaleja ovat myös hevosen huoltotoiminnot eli piehtarointi ja rapsuttelu – jotka lähtevät hevoselta yleensä ensimmäisenä, kun se stressaantuu. ”Stressaantunut hevonen ei rapsuttele kaveriaan rauhassa, eikä se yleensä piehtaroi – ellei se ole kipeä”, jatkaa Jaana.
Voit hyödyntää näitä hevosen palautumissignaaleja, kun havainnoit hevosesi käyttäytymistä esimerkiksi uudessa ympäristössä. Kun hevosesi löytää laumasta rapsuttelukaverin tai heittäytyy uuden tarhan hiekalle rauhallisena piehtaroimaan, voit huokaista helpotuksesta – ainakin hetkeksi: hevosesi kertoo, että se on ollut jännittynyt, mutta se pystyy purkamaan omaa stressiään.
Jos taas näet, että hevosesi on selkeästi stressaantunut, mutta se ei osoita minkäänlaisia palautumissignaaleja, voit järjestää olosuhteet sellaisiksi, että se tekisi helpommin asioita, jotka rentouttavat sitä. ”Voit viedä hevosesi esimerkiksi pesun jälkeen kentän hiekalle, missä se helpommin alkaa piehtaroimaan – ja näin voit auttaa hevostasi purkamaan stressiään, vaikka se ei oma-aloitteisesti olisi siihen tarhassa ryhtynytkään”, vinkkaa Jaana.
5. Tarjoa virikkeitä
Tarjoa hevosellesi monipuolisia ja mielekkäitä virikkeitä, jotka auttavat sitä palautumaan. ”Jos hevosesi vaikuttaa stressaantuneelta, voit tehdä sille 24 tunnin aikabudjetin ja miettiä, mihin hevosesi aika kuluu: kuinka paljon se lepää, kuinka kauan se syö, miten paljon se liikkuu sekä miten paljon se seisoskelee passiivisena paikoillaan”, vinkkaa Jaana Pohjola.
Virikkeet ovat keskeinen tapa lähteä purkamaan hevosen stressiä – ellei hevosen ongelma ole liika aktiivisuus eli se kaipaa lepoa. ”Jos hevosen aikapiirakassa on vain vähän lohkoja ja se käyttää suuren osan ajastaan apaattiseen oleiluun, voit miettiä, mitä voisit tehdä, että hevosesi pääsisi tekemään enemmän asioita, jotka aktivoivat sitä mieluisalla tavalla”, jatkaa Jaana.
Syöminen
Yksi tällainen, lajityypilliseen toimintaan perustuva virike on – yllätys, yllätys: syöminen. Eikä syyttä: myös tutkimukset ovat osoittaneet, että syöminen vaimentaa HPA-akselin eli stressinsäätelyjärjestelmän toimintaa ja vähentää ahdistusta jännitystilan noustessa. ”Pohdi, miten voisit pidentää hevosesi ruokailuun käyttämää aikaa, sillä rauhallinen mutustelu antaa hevosellesi pitkäksi aikaa mielekästä tekemistä ja auttaa sitä rentoutumaan”, sanoo Jaana.
Voit myös tarjota hevosellesi sosiaalisia virikkeitä ja viedä sitä esimerkiksi rauhallisille maastokävelyille tutun ja tyynen hevoskaverin kanssa – jos hevosesi tykkää maastoilusta. ”Mieti, millaisista asioista hevosesi nauttii ja järjestä olosuhteet sellaisiksi, että se pääsee tekemään enemmän näitä mielihyvää tuottavia ja elämää rikastuttavia asioita”, toteaa Jaana.
6. Turvaudu tuttuun
Muista, että hääperinteistä tuttu traditio ”jotain uutta, jotain vanhaa” pätee myös hevosiin: jos hevosen ympärillä kaikki muu muuttuu, on hyvä, että uudessa ympäristössä on jotain tuttua ja turvallista – kuten vaikkapa vanha tuttu tapa syödä. ”Jos taas uudessa tallissa syödään uudella tavalla, kuten verkosta, on hyvä totuttaa hevosta syömään verkosta jo vanhassa kodissa. Näin hevosen on helpompi sopeutua vieraaseen ympäristöön”, vinkkaa Jaana.
Hevosta voi myös valmistella tuleviin stressitilanteisiin virikkeiden avulla. ”Jos tiedät, että hevosellasi on edessään jännittävä elämänmuutos, kuten muutto, voit tarjota sille korostetusti mielekästä tekemistä ja mielihyvän tuntemuksia ennen ja jälkeen muuton”, vinkkaa Jaana.
”Voit esimerkiksi tuoda tarhaan havuja ja kaadettuja
lehtipuita, jotka tarjoavat sille pitkäksi aikaa tuttua tekemistä. Näin autat
hevostasi pitämään jännittämisen ja rentoutumisen hetket tasapainossa myös
uudessa ja stressaavassa elämäntilanteessa”, toteaa Jaana lopuksi.
Jaana Pohjola on valmistunut eläinten käytösneuvojaksi (BSc) Portsmouthin yliopistosta vuonna 2011 ja hevosten valmentamisen, käyttäytymisen ja kouluttamisen maisteriksi (MSc) vuonna 2015. Hän kirjoittaa asiantuntijablogia ja pitää erilaisia kouluttamiseen ja lajityypilliseen käyttäytymiseen liittyviä koulutuksia sekä verkossa että livenä. Hän toimii myös yhteistyössä eläinlääkäreiden kanssa ja neuvoo eläinten omistajia ongelmatilanteissa ja silloin, kun eläimen käyttäytyminen tuottaa haasteita.
