Hevoset eivät osoita kipua samalla tavalla kuin ihmiset. Tämän vuoksi moni hevonen joutuu kärsimään kivuista saamatta niihin tarvitsemaansa hoitoa ja lepoa. Kivut voivat johtaa pitkääkin kuntoutusta vaativiin tiloihin, jos ongelmiin ei reagoida riittävän ajoissa. Tutkimuksissa on havaittu, että hevosilla on olemassa ns. pain face -ilmeitä. Hevosten kasvoista voi näin ollen selkeästi nähdä niiden kokeman kivun. Jokaisen hevosesta huolehtivan tulisi oppia tuntemaan nämä merkit ja harjoiteltava niiden tunnistamista.
Hevosen kipua osoittavat ilmeet
Kipua kokeva hevonen osoittaa yleensä useita alla olevista merkeistä. Mitä selkeämmät kipuilmeet, sitä voimakkaampi kipu.
Lue myös: Hevosen kipua voidaan hoitaa – luentotiivistelmä osa 3
Opettele tunnistamaan nämä viisi merkkiä
"ROIKKUVAT KORVAT”: Korvien välinen etäisyys kasvaa ja korvien aukot suunnataan usein ulospäin, sivuille. Korvien normaali ”valppaus”, jossa toinen korva on suunnattuna eteen tai taakse ja toinen selkeästi kuuntelee ympäristöä, puuttuu.
”HUOLESTUNUT ILME”: Silmiä ympäröivät lihakset kiristyvät, mikä aiheuttaa tyypillisen kulmikkaan/kolmiomaisen silmäilmeen. Katse on intensiivinen ja sisäänpäin kääntynyt. Hevonen näyttää ”huolestuneelta”.
MEDIO-LATERAALISESTI LAAJENTUNEET SIERAIMET: Sieraimet ovat suuret ja ne vaikuttavat lähinnä neliskulmaisilta verrattuna normaalitilan pitkulaiseen ja pehmeän kaarevaan muotoon. Sierainten muoto on helpoimmin arvioitavissa, kun hevonen hengittää sisään.
KIRISTYNEET KASVOLIHAKSET: Hevosen pään sivuilla olevat lihakset jännittyvät, ja ne erottuvat tavallista selkeämmin.
KULMIKAS TURPA: Huulet yhteenpuristettuna ne näyttävät tiukoilta ja turpa muuttuu tavallista pyöreää, rentoa turpaa kulmikkaammaksi.
Muut kipua osoittavat merkit
Hevosten kipua osoittavien ilmeiden arviointi (ns. pain face) on helppo ja nopea tapa todeta onko hevosella kipuja. Paremman kokonaiskäsityksen saamiseksi on kuitenkin lisäksi kiinnitettävä huomiota hevosen käyttäytymiseen. Esim:
HEVOSEN SIJAINTI KARSINASSA: Kivuton hevonen seisoo usein karsinansa etuosassa. Kivulias hevonen seisoo puolestaan usein keskellä karsinaa tai karsinan takaseinän lähellä, katse käännettynä poispäin ovelta.
PÄÄN ASENTO: Kivuton hevonen kantaa normaalisti päänsä korkealla, ellei juuri ole syömässä. Kivulias hevonen kantaa päänsä sään korkeudella tai sen alapuolella.
VALPPAUS: Kivuton hevonen seuraa ympäristöään ja katsoo tulijaa sekä siirtyy häntä kohti. Kivulias hevonen saattaa kyllä katsella tulijaa, mutta jää seisomaan paikoilleen. Kovin kivulias hevonen voi olla myös täysin reagoimaton.
REAKTIO TARJOTTUUN RUOKAAN: Hevosen tulee empimättä ryhtyä syömään, kun sille tarjotaan syötävää. Kivulias hevonen saattaa tyytyä vain katselemaan ruokaa. Vaihtoehtoisesti se ei reagoi ruokaan ollenkaan.
Lähde: Gleerup KB, Forkman B, Lindegaard C et al. (2015) An equine pain face. Vet Anaesth Analg 42, 103-114.