• Tietoisku

    Koiran suolistomikrobistoon vaikuttavat tekijät

    Miksi lajispesifit suolistomikrobistokannat?

    Maitohappobakteereiksi, joihin kuuluvat mm. laktobasillit, luokitellaan hiilihydraateista käymistuotteinaan maitohappoa tuottavat bakteerit. Osa maitohappobakteereista kuuluu terveen suoliston mikrobistoon. Vuosituhansien aikana kullekin eläinlajille on muodostunut oma spesifinen mikrobilajisto, joka palvelee juuri kyseistä eläinlajia mm. vaikuttaen vastustuskyvyn muodostumiseen, vitamiinien tuotantoon ja ruoan pilkkoutumiseen. Kasvissyöjillä mikrobisto edistää kasvien hajottamista ravintoaineiksi ja lisäksi lihansyöjien mikrobisto huolehtii myös sekaravinnon pilkkoutumisesta. Jollain maitohappobakteereilla on ainutlaatuisia terveyttä edistäviä ominaisuuksia eli ne ovat probiootteja. Kaikilla maitohappobakteereilla ei kuitenkaan ole terveyttä edistäviä ominaisuuksia ja siksi tulisi käyttää vain tutkittuja ja eläimille rekisteröityjä valmisteita.

    Koira hyötyy parhaiten koiraperäisistä maitohappobakteereista.
    Koira hyötyy parhaiten koiraperäisistä maitohappobakteereista.

    Lajinomaisesti kehittynyt mikrobisto on immunivasteen pohja vaikuttaen mm. allergioiden ja atopian ehkäisyyn (Grzeskowiak ym 2015). Monipuolinen ja eläinlajikohtaisesti kehittynyt suolistomikrobisto on heikentynyttä mikrobistoa vakaampi antibioottikuurin aikana ja toipuu nopeammin entiselleen kuurin jälkeen. Antibioottikuurien on havaittu vääristävän mikrobistoa useiden vuosien ajan kuurin loppumisen jälkeen mahdollistaen antibiooteille vastustuskykyisten mikrobien elintilan kasvun suolistossa (Harmoinen ym 2004). Lisäksi kannattaa huomioida antibioottiresistenttien kantojen siirtyminen lemmikiltä perheenjäseniin (Damborg ym 2009). Vakaa ja terveyttä edistävä mikrobisto lisää suoliston hyvinvointia, vastustuskykyä, kasvua ja oppimiskykyä.

    Miten voidaan vaikuttaa aikuisen koiran suolistomikrobistoon?

    Terveen suoliston mikrobisto ennalta ehkäisee tautia aiheuttavien mikrobien kasvua. Aikuisen eläimen suoliston mikrobistoa muokkaa ensisijaisesti sen saama ravinto ja täydennysrehut. Monipuolinen ruokinta ylläpitää monipuolista suolistomikrobistoa. Mikäli eläimelle annetaan eläviä mikrobeita, ne vaikuttavat suolistomikrobiston tasapainoon kukin ominaisuuksiensa mukaan. Valittaessa sopivaa mikrobivalmistetta kannattaa kiinnittää huomiota mikrobien alkuperään ja niiden terveysvaikutteisiin ominaisuuksiin. Ominaisuudet ovat kantakohtaisia, joka ilmaistaan lajinimen (esim Lactobacillus rhamnosus) perässä olevalla tunnisteella (esim NCIMB 41640). Kustakin kannasta julkaistu terveysvaikutus koskee siis sitä L. rhamnosus -kantaa, jota on tutkittu eikä siis muita L. rhamnosus-kantoja (Grzeskowiak ym 2015).

    Tämä tarkoittaa käytännössä siis, että esimerkiksi piimän sisältämät maitohappobakteerikannat on valittu säilyttämään maito pitempään käyttökelpoisena ja tuomaan tuotteeseen sille tyypillinen piimän maku ja tuoksu. Hapanmaitovalmisteiden sisältämät mikrobit eivät siis automaattisesti ole terveysvaikutteisia mikrobeja. Mikäli ihmisravinnoksi valmistetut hapanmaitotuotteet sisältävät terveysvaikutteisia probiootteja, kannat ovat aina ihmisille tarkoitettuja ja siitä on merkintä pakkauksessa.

    Koiran suolistomikrobistoon vaikuttaa ravinnon lisäksi myös ihmiskontaktit.

    Aikuisen eläimen mikrobistoon vaikuttavat ravinnon lisäksi eläin- ja ihmiskontaktit, eläimen saama lääkitys sekä mahdolliset ulostemikrobisiirrot. Ulostemikrobisiirtoja käytetään enenevässä määrin suolisto-ongelmien korjaamiseen ihmisillä ja eläimillä, mutta eläinten osalta siirrettävän ulosteen turvallisuuskriteereitä ei ole määritetty, eikä ulostemikrobisiirron turvallisuuteen käytännössä aina osata kiinnittää riittävän paljon huomiota. Tutkimattoman ulosteen mukana voi siirtyä myös haitallisia mikrobeja, lääkejäämiä tai muita haitallisia yhdisteitä.

    Mikrobisto valmisteen valinnalla on väliä

    Turvallisempi vaihtoehto on käyttää koirille tarkoitettua tutkittua mikrobivalmistetta, joka sisältää mahdollisimman montaa tutkitusti terveyttä tukevaa mikrobikantaa. Alla on lista EU:n hyväksymistä elävistä mikrobeista, jotka on tällä hetkellä sallittu koiran (ja osittain kissan) täydennys- ja täysrehuissa. Huomattavaa on, että vain kolme ensimmäistä koirille hyväksytyistä kannoista on koiraperäisiä eli lajille ominaisia kantoja.

    • Lactobacillus fermentum NCIMB 41636 (Koiraperäinen, hyväksytty EU:ssa vain koirille)
    • Lactobacillus plantarum NCIMB 41638 (Koiraperäinen, hyväksytty EU:ssa vain koirille)
    • Lactobacillus rhamnosus NCIMB 41640 (Koiraperäinen, hyväksytty EU:ssa vain koirille)
    • Enterococcus faecium NCIMB 10415 /SF68 / DSM 10663 (Ihmisperäinen, hyväksytty EU:ssa kissoille ja koirille sekä säilörehussa E-koodilla E1705)
    • Lactobacillus acidophilus CECT 4529 (kanaperäinen, hyväksytty EU:ssa kanojen, kissojen ja koirien rehun lisäaineena)

    Eläimelle olisi siis hyvä antaa ensisijaisesti sellaisia maitohappobakteereita, jotka ovat vuosituhansia palvelleet kyseistä eläinlajia. Parhaiten koirat hyötyvät koiraperäisistä maitohappobakteereista. Canius® sisältää kolmea suomalaisista teräsvatsaisista koirista eristettyä maitohappobakteerikantaa.

    Seuraavassa tietoiskussa käymme tarkemmin läpi koiran suoliston eri osien tehtäviä.

    Koiran suolistomikrobistoon vaikuttaa myös ympäristö.

    Viitteet:

    Damborg P ym. Dogs Are a Reservoir of Amp.-Resistant Enterococcus faecium Lineages Associated with Human Infections. Appl Environ Microbiol 2009:75 (8), 360–2365.

    Grzeskowiak L ym. Microbiota and probiotics in canine and feline welfare. Anaerobe 2015:34, 14-23.

    Harmoinen J ym. Orally Administered Targeted Recombinant Beta-Lactamase Prevents Ampicillin-Induced Selective Pressure on the Gut Microbiota: a Novel Approach to Reducing Antimicrobial Resistance. Antimicrobiol Agents Chemother 2004:48 (1), 75–79.