TEKSTI Eläinlääkärit, Petri Bäcklund ja Maria Louhelainen
Onkohan koirallani matoja? Tämä epäily mielessä on tullut tavaksi ”madottaa” koira kahdesti vuodessa sisäloisten varalta. Uusimman tiedon valossa kaksi kertaa vuodessa tapahtuva rutiinilääkitys on turhaa, niille koirille, joille on jo muodostunut vastustuskyky loisia vastaan. Toisaalta, kaksi kertaa vuodessa annettava lääkitys ei ole tarpeeksi koirille, joille ei ole vielä muodostunut vastustuskykyä ja jotka kuuluvat loisten osalta riskiryhmään.
Milloin koiralle on muodostunut vastustuskyky matoja vastaan?
Suomessa koirilla esiintyy tavallisimmin suolinkaisia (Toxocara canis), hakamatoja (Uncinaria stenocephala) ja giardiaa. Aikuistuneilla koirilla on yleensä muodostunut vastustuskykyä sisäloisia vastaan.
Aikuisen koiran madotus ulostenäytteen perusteella
Koska emme voi tietää koiran sisäloistilannetta eli madotuksen tarvetta, olisi tämän vuoksi tärkeää pyrkiä lääkitsemään ulostetutkimustulosten perusteella ne koirat, joilla löydetään sisäloisia. Koirien ulostenäytteitä tutkivat hyvin varustetut eläinlääkäriasemat.
Olisi siis parasta ensin tutkia kuin hutkia. Jos syystä tai toisesta koiran omistaja ei halua tutkituttaa koiransa ulostenäytettä, olisi koiran sisäloisten häätäminen suunniteltava koiran riskiryhmän mukaisesti.
Kuuluuko koirani riskiryhmään?
Alla olevasta taulukosta voit helposti katsoa mihin riskiryhmään oma koirasi kuuluu.
Koiranpentujen madotus
Koiranpennut voivat saada sisäloistartunnan emältään. Pennut tulisi kasvattajan toimesta loishäätölääkitä useasti, 2 viikon ikäisestä 2 viikon välein vieroitukseen saakka. Uudessa kodissa lääkitystä suositellaan 8 viikon ja 10 viikon iässä, jonka jälkeen matotilanteen voi arvioida rokotuskäyntien yhteydessä tutkitetuilla ulostenäytteillä. Mikäli ulostenäytteitä ei tutkita, lääkitään pentu kuukauden välein puolen vuoden ikään asti.
Aikuisen koiran madotus
Perheen ainoalla koiralla on matala riski sisäloisiin etenkin, jos koira ei säännöllisesti käy koirapuistoissa. Muistathan tutkituttaa sen ulostenäytteet vuosittain. Mikäli ulostenäytteitä ei haluta tutkia, neuvottele oman eläinlääkärin kanssa koirallesi sopivasta madotussuunnitelmasta esimerkiksi rokotuskäyntien yhteydessä.
Monikoirataloudet ja lapsiperheet
Monikoiratalouksissa riski suolistoloisille on tutkimusten mukaan suurentunut. Muista tutkituttaa vuosittain koirien ulostenäytteet. Perheissä, joissa on pieniä lapsia, on lemmikki syytä lääkitä säännöllisesti sen aiheuttaman tartuntariskin vuoksi, mikäli koiralta ei aiota tutkia ulostenäytettä. Eläinlääkärisi auttaa yksilöllisen riskinarvioon pohjautuvan madotussuunnitelman laatimisessa.
Metsästyskoirien madotus
Metsästyskoirilla on lisääntynyt riski saada sisäloistartuntoja, koska ne pääsevät valvomatta liikkumaan laajoilla alueilla ja syömään loisten saastuttamia kuolleita eläimiä ja haaskoja. Lisäksi hirvikoirille syötetään yleisesti hirven raakoja sisäelimiä, joista koira voi saada hirviekinokokin (Echinococcus granulosus). Ekinokokki voi tarttua koirasta ihmiseen.
Metsästyskauden ajaksi suositellaan metsästyskoirille annettavan heisimatoihin tehoavaa loishäätölääkettä kerran kuukaudessa tai vähintäänkin metsästyskauden alussa ja lopussa. (Ulkotarhassa asuva metsästyskoira saattaa olla hyvä lääkitä sekä suolinkaisiin että heisimatoihin tehoavalla yhdistelmävalmisteella, jos ulostenäytteitä ei tutkita).
Matkustavan koiran madotus
Muista aina ennen matkaa selvittää hyvissä ajoin kunkin maan loistilanne. Paitsi sisäloisia, myös ulkoloisia esiintyy monissa eteläisemmissä maissa paljon Suomea enemmän. Suomeen palatessa on muistettava Ruokaviraston ohjeen mukaan toteutettava lääkitys ekinokokki-heisimatoa vastaan.
Sisäloishäätösuositukset ovat muuttuneet viime vuosina. Pyrkimys kohdennettuun riskiryhmät huomioivaan lääkitykseen on järkevää, jotta nämä riskiryhmiin kuuluvat koirat tulisi hoidettua tehokkaasti ja samalla voidaan tiettyjen koirien osalta luopua turhista lääkityksistä.