• Tietoisku

    Mitä jokaisen hevosharrastajan tulee tietää hevosen liikalihavuudesta

    Ihmisten elintason noustessa myös hevosten elintaso on noussut. Hevoset syövät nykypäivänä laadukkaita rehuja ja erityisesti heinä on nykyisin viljeltyä ja ravinnerikasta. Hevosia pidetään paljon harrastekäytössä ja jopa lemmikkeinä, jolloin niiden liikunta on usein riittämätöntä suhteessa energiansaantiin.

    Haitallinen liikalihavuus

    ”Hevoset kärsivät ihmisen lailla liikalihavuudesta. Kun nivelet, jänteet ja nivelsiteet joutuvat ylimääräisen rasituksen alle, seurauksena on tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia”, kertoo eläinlääkäri Minna Mustikka.

    ”Lihavuus voi myös johtaa sisäelinten rasittumiseen ja seurauksena voi olla kroonisesti sairas hevonen. On tärkeää tietää, milloin hevosen liikalihavuuteen on puututtava. Ja ennen kaikkea miten se tehdään.”

    Miten tunnistaa lihava hevonen?

    ”Tyypilliset paikat hevosen rasvakeräymille ovat niska ja kaula heti harjamarron alla, lapojen takaosa juuri satulansiiven kohdan etupuolella, sekä lautaset ja hännäntyvi” Mustikka listaa.

    Kuvan hevosella tyypiilisiä rasvakertymiä mm kaulan ja niskan alueella

    Kaulassa rasvakeräymät muodostuvat harjamarron alle pehmeäksi massaksi: niin kutsuttu ”orikaula” onkin tammalla pelkkää läskiä. Esimerkiksi lavan takana rasva on hyllyvää ja pehmeää. Lihakset puolestaan tuntuvat kiinteiltä ja kimmoisilta.

    Sopiva lihavuuskunto?

    ”Sopivassa lihavuuskunnossa olevan hevosen kylkiluita ei näe, mutta ne ovat tunnettavissa ihon alla, kun liu´uttaa kättä kevyesti kyljessä” luonnehtii EL Mustikka. ”Takaapäin katsoessa hevosen lautasten ei tule tehdä sydämenmuotoista kumpareikkoa eikä selkärangan kohta saa olla selässä syvimmällä, tällöin rasvaa on liikaa”.

    Rotutyyppiin liittyvät ja rakenteelliset erot vaikuttavat rasvavarastojen jakautumiseen, joten joskus on vaikeaa olla varma, onko oma hevonen liian lihava, laiha vai juuri sopivassa kunnossa.

    ”Kannattaa pyytää eläinlääkäriltäsi apua hevosesi kuntoluokan arviointiin”, Mustikka kehottaa.

    Liikunta ja ravinto avaimet hevosen laihduttamiseen

    Hevosenkaan laihduttamisessa ei ole oikotietä onneen. Yksinkertaiset ratkaisut ovat usein ne parhaat – tärkeintä on lisätä liikuntaa ja vähentää energiansaantia.

    Koska hevosen ruuansulatuskavana on massiivinen koneisto ja sen toimivuus on ehdotonta hevosen hyvinvoinnille, tulee liikunnan lisäksi myös laihdutusruokavalio suunnitella huolella. Jos ylipainoinen hevonen laihtuu liian nopeasti, ovat sisäelimet, erityisesti maksa, riskissä rasittua.

    ”Riittävä karkearehun saanti on turvattava, jotta hevonen ei altistu esimerkiksi suoliston mikrobiflooran tasapainon häiriöille tai mahahaavalle”, eläinlääkäri Mustikka muistuttaa.

    ”Hevosen laihtumista voi seurata mittaamalla hevosen rinnanympärystä satulavyön kohdalta säännöllisesti samasta kohdasta ja pitämällä tuloksista kirjaa. Hevostarvikeliikkeissä myydään myös niin kutsuttuja painomittoja, mutta näiden luotettavuus on vaihteleva”.

    Hevosta laidutettaessa on tärkeää tukea hallittua painonpudotusta ilman ravintoainepuutoksia tai lihasten menetystä. Ihannelaihdutusnopeus: 1 % elopainosta viikkoa kohden.

    Laihdutusruokavalion tulee pääosin perustua pienennettyihin heinäannoksiin. Heinäannosten pienentämisessä tulee:

    • punnita heinä
    • huolehtia siitä, että päivittäinen heinäannos on enintään 1,5 % hevosen tavoitepainosta
    • vähentää annosta vieläkin enemmän, jos tuloksia ei synny
    • huolehtia siitä, että annos on kuitenkin vähintään 1,2 % hevosen tavoitepainosta
    • mahdollisesti korvata 30 % heinäannoksesta korkealaatuisella oljella (pienempi energiapitoisuus; pidentää ruokailuaikaa)
    • jakaa päivän heinäannos useaan pieneen annokseen (vähentää ikävystymistä)
    • tarjota heinä pienisilmäisestä heinäverkosta tai vastaavasta (pidentää ruokailuaikaa)
    • luopua kokonaan väkirehusta, tuoreesta ruohosta ja sokeripitoisista rehuista (esim. omenat, porkkanat).
    • Lisäksi voi olla tarpeen liottaa heinä 1–2 tuntia ennen antoa hiilihydraattien ”liuottamiseksi” (alhaisissa lämpötiloissa voi vaatia pidemmän liotusajan).

    ”Jos epäilet hevosesi olevan ylipainoinen, ota asia puheeksi eläinlääkärisi kanssa ja käytä ammattilaista apuna laihduttamisen suunnittelussa”, Mustikka neuvoo.