Runon kuulumisia – Koiranpennun kesä on seikkailuja täynnä
Aika todella liitää ja ensimmäiset viikot pennun kanssa muuttuvat pian kuukausiksi. Koirapennun elämän ensimmäiset kuukaudet ovat meillä takanapäin, kun Runo täyttää ensiviikolla 16 viikkoa. Kaksikuukautta vauhdikasta tohinaa ja rutkasti lisää luvassa! Koiranpennun kanssa kesä on mukavaa aikaa, sillä ulkona puuhailuun on runsaasti mahdollisuuksia ja etenkin Suomessa elämää tuntuu olevan turuilla ja toreilla melko lailla enemmän kesä- kuin talviaikaan. Ja onhan tuo sisäsiisteysopetus hieman mukavampaa kesäkeleillä kuin räntäsateessa tai pakkasessa.
Runo on osoittautunut mainioksi tyypiksi ja juuri sopivaksi lisäksi laumaamme. Pennulla on intoa ja uteliaisuutta, mutta myös malttia ja tarkkaavaisuutta. Ripaus omapäisyyttäkin Runosta löytyy kyllä. Runo onkin oppinut nopeasti laumaelämän sääntöjä ja arjen taitoja. Nyt alkaa tuntua, että pennusta on tullut osa laumaa, ja vanhemmat koiratkin hyväksyvät moisen touhottajan läsnäolon. Vanhemmilta koirilta Runo on tuntunut omaksuvan koiramaista kommunikointitaitoa loistavasti, minkä huomasin etenkin rotulenkille pennun kanssa osallistuessani. Runo lähestyi vieraita aikuisia koiria hyvin kohteliaasti ja ymmärsi antaa toisille omaa tilaa niiden niin viestiessä. Mallioppimista tapahtuu kyllä niin hyvässä kuin pahassakin, tai liekö tuo ahnas kerjääminen ennemmin peritty ominaisuus, tiedä häntä… 🙂
Mökkeilyä ja arkitaitojen harjoittelua
Runon kesäpuuhiin on kuulunut paljon ulkoilua ja vesileikkejä. Juhannuksen vietimme mökillä, missä koirat saivat nauttia vapaasta elosta ja pihan lammikossa leikkimisestä. Näillä helteillä se olikin oivallista kesäpuuhaa! Runo oli mökillä kuin kotonaan ja pysyi pihassa hienosti. Sisälle tulemisesta jouduimme joitakin kertoja neuvottelemaan – olisihan koiranpennun kesä seikkailuja täynnä, yötä myöten! – mutta kuten sanottua, onneksi pentu on melkoisen ruokaorientoitunut. Mökillä tavattiin myös paljon vieraita ja nähtiin sukulaislapsia, ja Runo kyllä kovasti pitää lapsista. Myös metsälenkeillä kävimme ennen helteisten päivien kuumimpia hetkiä ja pentu jaksoikin rauhalliset samoilut hienosti isompien matkassa. Remmilenkeillä emme juurikaan ole vielä Runon kanssa käyneet, sillä pennun keskittymiskyky ei vielä oikein riitä hihnan kanssa pidempiin retkiin ja varsinainen lenkkeily on muutenkin pennulle vielä turhan raskasta ja yksipuolista liikuntaa.
Ennen juhannusta ehdimme käydä Runon kanssa viiden kerran pentukurssin, jossa opeteltiin paljon tärkeitä arkitaitoja. Runo keskittyi hienosti myös koirahäiriössä, vaikka 45 minuutin kurssikerrat kolmen muun pennun seurassa olivat melko pitkiä pienelle pennulle. Harjoittelimme kurssilla siis paljon myös ihan vain rauhassa olemista ja teimme sitten kotona pienissä pätkissä kurssilla läpikäytyjä harjoitteita. Näihin perusjuttuihin tulemme keskittymään myös kesän aikana, sillä arjen sujuvuus on minulle tärkeää ja vahvojen perustaitojen, kuten kontaktin, luopumisen, rauhoittumisen ja erilaisten kohdeharjoitteiden kautta on helppo myöhemmin opettaa pennulle kaikenlaista.
Kesä on hyvää aikaa tutustua maailmaan
Loppukesästä Runo pääsee pentujen toko- ja rally-tokokurssille, mutta sitä ennen hieman lomaillaan ja jatketaan pennun sosiaalistamista. Olemmekin kivasti ehtineet Runon kanssa käydä erilaisissa paikoissa ja nähdä erilaisia juttuja. Veneily oli pennusta hirvittävän hauskaa ja vesi kiinnostaa Runoa muutenkin. Metrossa matkustaminen ei hetken ihmettelyn jälkeen juurikaan hätkähdyttänyt, vaikka kuljemme muuten lähinnä omalla autolla. Jännittäviä kohtaamisia on ollut myös muiden eläinten kanssa: mökkireissulla kanat aiheuttivat ihmetystä ja koirauimarannalla ollessamme sinne ilmestynyttä ponia kyllä ihmeteltiin hyvä tovi! Ihmisiin Runo suhtautuu yleisesti ottaen ystävällisesti, mutta olen huomannut, että aurinkolasit ja suuret hatut ovat pennusta hieman jännittäviä.
Kesän aikana olisi tarkoituksena harjoitella Runon kanssa ainakin telttailua ihan omassa pihassa ja ottaa muuten pentua mukaan mahdollisimman moniin paikkoihin. Myös hihnaharjoittelua jatkamme ja toinen tärkeä taito, jota haluan edelleen vahvistaa pennulle on luoksetulo. Olisi mukava päästä käymään myös pentunäyttelyssä Runon kanssa ja nähdä samalla ehkä sisaruksia ja sukulaiskoiria. Eiköhän tämä koiranpennun kanssa vietetty kesä mene hujauksessa elämää opetellessa ja koiramaisia puuhia rennosti puuhaillessa. 🙂
Tämä oli tällä erää Runon viimeinen pentupäiväkirjamerkintä, kiva kun olette olleet matkassa mukana! Runon kasvua ja puuhailuja huiskulaumassa voi seurata jatkossakin Instagram-tilillämme @kristajahuiskut.
Aurinkoista kesää kaikille tassukansalaisille!
Runo ja Krista
