• Stella Hagelstamin treenivinkki 4 – Kuuliaisuus ja keskittyminen

    Hevoset ovat kaikki erilaisia, aivan kuten me ihmisetkin. Varsinkin keskittyminen on aika henkilökohtainen, tarkemmin sanottuna “hevoskohtainen” asia. Kotona on varmasti paljon helpompaa saada hevonen keskittymään kisoihin verrattuna. Monelle tämä koituukin ongelmaksi kisapaikalle päästessä.

    Tästä syystä ajattelin jakaa muutaman idean ja vinkin, joita itse käytän saadakseni hevoseni keskittymään minuun paremmin.

    Kuvassa harjoitellaan hengittämistä ja rauhoittumista vaativien treenien välissä. On tärkeää, ettei kierrokset kasva liian suuriksi varsinkaan kuumien hevosten kanssa. Välillä on hyvä pysähtyä ja rauhoittua hetkeksi ennen kuin siirrytään seuraavaan tehtävään.

    Ensinnäkin ratsastajan huomioimisen pitää “kannattaa” hevosen näkökulmasta. Toisin sanoen pakottaminen pitää tässäkin asiassa unohtaa ja sen sijaan ryhtyä hevoselle kaveriksi tai tukijaksi. Hevosen reaktioita seuraamalla voidaan päätellä, mitä hevonen ratsastajaltaan kaipaa. Pelokas hevonen kaipaa turvaa, epävarma hevonen kaipaa luotettavaa johtajaa ja itsevarma hevonen kaipaa esiintymiskaveria.

    Kun reaktiot on analysoitu, lähdetään rakentamaan luottamusta yhteistyöhön. Tässä kohtaa haluan muistuttaa, että varmin mahdollinen tapa tuhota yhteistyö ja sitä kautta mahdollisuus onnistua, on antaa oman jännityksen vaikuttaa ratsastukseen. Keskity siis yhteistyöhön ja unohda turhat jännitykset. Luottamus syntyy – jälleen kerran – johdonmukaisuudella ja selkeillä ohjeilla. Kun hevonen pelkää jotakin, se ikään kuin kysyy ratsastajaltaan, onko nyt syytä pelätä. Jos silloin ratsastaja ”jäätyy”, eikä rohkaise hevosta osoittamalla eleillään, ettei syytä pelkoon ole, alkaa hevonen helposti todella pelkäämään asiaa. Hevosen kysymykseen tulisi siis osoittaa selkeä vastaus, kuten ”tuo tuomarikoppi on vaaraton”. Jos pelokasta hevosta sen sijaan potkaisee tai käsittelee sitä muutoin yllättävällä tavalla, murenee hevosen itseluottamus entisestään. Näin kuilu ratsastajan ja hevosen välillä kasvaa eikä hevonen seuraavalla kerralla enää uskalla kääntyä ratsastajan puoleen, vaan reagoi vaistonomaisesti.

    Rohkaiseminen tarkoittaa siis kotona harjoiteltua, tuttua tapaa lähestyä hevosta tukeakseen sitä ja sen jälkeen hyvin rauhallisesti, mutta määrätietoisesti sitä ohjeistaen. Jännittäessään hevonen harvoin kuulee eleitämme samalla voimakkuudella kuin kotona. Säätelyä pitääkin harjoitella tutussa ympäristössä. Voit käyttää esimerkiksi sateenvarjoja. Avattaessa värikäs sateenvarjo keskellä maneesia saadaan miltei aina saman tyyppinen reaktio aikaiseksi, kuin kisapaikalla alkutervehdyksen jälkeen syntyy.

    Yhteenvetona: yllätyksiltä vältytään parhaiten niitä ennakoiden. Ratsastakaa sateessa, aukaiskaa sateenvarjoja kentän laidalla, soittakaa äänekästä musiikkia sekä antakaa koirien ja lasten juosta pihalla treenien aikana. Lupaan, että näin olette askeleen lähempänä onnistunutta suoritusta!

    Tsemppiä kisakaudelle 2016!