TEKSTI ELL Kati Tuomola
Hevosen lämmön mittaus
Hevosen normaalilämpö on 37.2–38,2, pikkuvarsoilla normaalilämpö on 37,2–39,0. Jos hevosessa on vähänkin jotain outoa, kannattaa aina ensimmäiseksi mitata kuume.
Hyvä tapa on mitata lämpö aina ennen harjoitusta, mutta vähintään edes silloin tällöin, jotta toimenpide olisi tuttu sekä omistajalle että hevoselle ja olisi käsitys siitä, mikä on oman hevosen normaalilämpö. Lämpö on yleensä korkeampi illalla, joten mittaus kannattaa tehdä samoihin aikoihin päivästä. Mitattaessa kannattaa seistä hevosen sivulla, vasemmalla puolella ja häntää kannattaa nostaa vain vähän. Mittari laitetaan tarpeeksi syvälle peräsuoleen ja hieman viistoon, jotta se osuu suolen seinämään. Tulos kannattaa kirjata itselle ylös muistivihkoon. Hevosen sairastuessa on tarpeen mitata kuume 1–2 kertaa päivässä.
Limakalvot
Limakalvot tarkastetaan hevosen ikenistä. Niiden kuuluisi olla vaaleanpunaiset ja kosteat. Kalpeat limakalvot voivat kertoa shokista tai anemiasta ja kuivat limakalvot kuivumisesta. Jos limakalvot ovat violetin siniset, hevonen on vakavassa shokissa.
Painon mittaus
Tarkka painonmittaus saadaan vain hevosvaa’alla, mutta sellaista ei yleensä ole kotitallilla saatavilla, joten tallilla käytetään hevosten painomittaa. Mittaus tehdään mahavyön kohdalta sään takaa. Mitta asetetaan kevyesti iholle ja lukema luetaan oikeasta sarakkeesta nuolen kohdalta. Mittauksella on hyvä seurata hevosen painoa esimerkiksi silloin, kun hevosta on tarkoitus laihduttaa tai kun on tarpeen tietää paino matolääkkeen annostelua varten.
Digitaalipulssin tunnustelu ja sykkeen mittaus
Digitaalipulssi eli varvaspulssi on helpoin tunnustella vuohisen takaosasta. Pulssi tuntuu sekä jalan sisä- että ulkopinnalla. Terveellä hevosella pulssi tuntuu vain hieman. Digitaalipulssi on sykkivä eli voimakkaampi esimerkiksi kaviokuumeessa (kaikki jalat), kaviopaiseessa tai kavioluun murtumassa (kipeässä jalassa). Pulssi tunnustellaan kaikista jaloista ja verrataan niiden voimakkuutta. Pulssin nopeus on sama kuin sydämen syke, joka voidaan mitata samalla, jos stetoskooppia ei ole saatavilla. Normaali syke hevosella on 28–42 kertaa minuutissa. Digitaalipulssin tunnustelu vaatii hieman harjoittelua ja digitaalipulssin voimakkuudessa on yksilöllistä vaihtelua. Kun kavio alkaa parantua, myös pulssi tuntuu heikommin.
Kavioiden lämpö
Kavioiden lämpötila vaihtelee vuorokauden aikana normaalistikin. Tärkeää on kuitenkin huomata lämpötilaerot eri kavioiden välillä. Yksi lämmin kavio voi olla merkki kaviopaiseesta, kavion ruhjeesta tai kavioluun murtumasta. Jos kavio on viileän tuntuinen, voi silloin olla lähes varma, että vika ei ole kaviossa. Kavioiden lämpö tunnustellaan siten, että käsi on osittain kavion puolella ja osittain jalan karvaisella osalla.
Silmien tarkastus
Jos epäilet että hevosesi silmissä on vikaa, ensimmäiseksi kannattaa katsoa suoraan edestä, että hevonen pitää molempia silmiä yhtä paljon auki ja silmät ovat samankokoiset. Katso että yläsilmäripset ovat samalla tasolla molemmissa silmissä. Voit myös katsoa taskulampulla pimeässä (ei led-lampulla) silmää: onko siinä punoitusta tai turvotusta sidekalvoilla, vuotaako silmä, onko silmän pinta eli sarveiskalvo kirkas vai onko siinä sameutta. Voit verrata myös toiseen silmään. Huomaa että pupillin yläosassa olevat ruskeat pallukat eli iiriksen granulat ovat hevosella normaaleja. Jos silmä siristää tai siinä on sameutta tai silmästä tulee paksua eritettä, on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin vuorokauden sisällä. Silmäsairaudet voivat pahentua erittäin nopeasti.
Hengitystiheys
Normaali hevosen hengitystiheys on 12–20 kertaa minuutissa. Hengitystiheys mitataan katsomalla hevosen kylkien liikettä. Normaali hengitys on rauhallista, ei pumppaavaa. Tihentynyt hengitys voi liittyä esimerkiksi kipuun, kuumeeseen tai hengitysvaikeuksiin.
Imusolmukkeet
Imusolmukkeet tunnustellaan leuan alta. Suurentuneita imusolmukkeita havaitaan yleensä hengitystietulehduksen yhteydessä, mutta joskus suurentunut imusolmuke voi liittyä hammasjuuripaiseeseen.