Infopaketti – kuinka mittaat hevosesi perusarvot

TEKSTI ELL Kati Tuomola

Hevosen yleistilan arviointi

Hevosen yleistilaa arvioidaan tarkkailemalla sen käyttäytymistä, vireystilaa sekä syömistä ja juomista. Normaalisti hevonen on kiinnostunut ympäristöstään sekä syö ja juo normaalisti.

Kiinnitä huomiota myös ulosteeseen ja virtsaamiseen: arvioi lannan määrää ja koostumusta sekä virtsaamisen tiheyttä, väriä ja määrää. Muutokset, kuten ruokahalun heikkeneminen, juomisen vähentyminen, löysä tai kuiva lanta tai virtsaamisen muutokset, voivat olla varhaisia merkkejä terveydentilan häiriöistä.

Hevosen lämmön mittaus

Hevosen normaalilämpö on 37.2–38,2, pikkuvarsoilla normaalilämpö on 37,2–39,0. Jos hevosessa on vähänkin jotain outoa, kannattaa aina ensimmäiseksi mitata kuume.

Hevosen ruumiinlämpöä on suositeltavaa seurata säännöllisesti, jotta sekä hevonen että mittaaja tottuvat toimenpiteeseen ja jotta hevosen normaali ruumiinlämpö on tiedossa. Koska ruumiinlämpö vaihtelee vuorokaudenajan mukaan ja on tyypillisesti korkeampi iltaisin tai liikkumisen jälkeen, mittaus tulisi tehdä aina suunnilleen samaan aikaan päivästä luotettavan vertailun varmistamiseksi ja ennen hevosen rasittamista.

Mitattaessa kannattaa seistä hevosen sivulla, vasemmalla puolella ja häntää kannattaa nostaa vain vähän. Mittari laitetaan tarpeeksi syvälle peräsuoleen ja hieman viistoon, jotta se osuu suolen seinämään. Tulos kannattaa kirjata itselle ylös muistivihkoon. Hevosen sairastuessa on tarpeen mitata kuume 1–2 kertaa päivässä.

Limakalvot

Limakalvot tarkastetaan hevosen ikenistä. Niiden kuuluisi olla vaaleanpunaiset ja kosteat. Suun limakalvoilta voidaan arvioida myös pienten verisuonten eli kapillaarien täyttymisaika. Ikenen väri palautuu normaaliksi noin 1–2 sekunnissa kevyen painalluksen jälkeen. Poikkeamat, kuten kalpeus, tummuus, keltaisuus tai kuivuus limakalvoilla tai viivästynyt kapillaarien täyttymisaika, voivat viitata häiriöihin hevosen terveydentilassa.

Kalpeat limakalvot voivat kertoa shokista tai anemiasta ja kuivat limakalvot kuivumisesta. Jos limakalvot ovat violetin siniset, hevonen on vakavassa shokissa.

Ihon kimmoisuuden arviointi

Hevosen nestetasapainoa voidaan arvioida ihon kimmoisuuden avulla. Nosta kevyesti ihoa esimerkiksi kaulan alueelta ja vapauta ote.

Normaalisti iho palautuu nopeasti (noin 1-2 sekunnissa) ennalleen. Hidas palautuminen voi viitata nestehukkaan.

Painon mittaus

Tarkka painonmittaus saadaan vain hevosvaa’alla, mutta sellaista ei yleensä ole kotitallilla saatavilla, joten tallilla käytetään hevosten painomittaa. Mittaus tehdään mahavyön kohdalta sään takaa. Mitta asetetaan kevyesti iholle ja lukema luetaan oikeasta sarakkeesta nuolen kohdalta.

Mittaus on suositeltavaa tehdä aina samasta kohdasta ja samalla tavalla, jotta tulokset ovat vertailukelpoisia. Hevosen ruumiinrakenne vaikuttaa painomitalla saatuihin tuloksiin, minkä vuoksi eri hevosten painoja ei voida luotettavasti verrata keskenään. Painomitta soveltuu parhaiten yksittäisen hevosen painon muutosten seurantaan.

Mittauksella on hyvä seurata hevosen painoa esimerkiksi silloin, kun hevosta on tarkoitus laihduttaa tai kun on tarpeen tietää paino matolääkkeen annostelua varten.

Sykkeen mittaus

Hevosen syke voidaan mitata tunnustelemalla pulssia esimerkiksi leuan alta, digitaalipulssia vuohisen takaosasta tai kuuntelemalla sydäntä stetoskoopilla. Leposyke aikuisella hevosella on tyypillisesti noin 28–40 lyöntiä minuutissa.

Syke tulisi mitata levossa ja mahdollisimman rauhallisessa tilanteessa luotettavan tuloksen saamiseksi. Leposykkeen seuranta toimii hyvänä indikaattorina hevosen terveydentilan muutoksille ja sykkeen nousu voi olla varhainen merkki esimerkiksi kivusta tai sairaudesta.

Digitaalipulssin tunnustelu

Digitaalipulssi eli varvaspulssi on helpoin tunnustella vuohisen takaosasta. Pulssi tuntuu sekä jalan sisä- että ulkopinnalla. Terveellä hevosella pulssi tuntuu vain hieman.

Digitaalipulssi on sykkivä eli voimakkaampi esimerkiksi kaviokuumeessa (kaikki jalat), kaviopaiseessa tai kavioluun murtumassa (kipeässä jalassa).

Pulssi tunnustellaan kaikista jaloista ja verrataan niiden voimakkuutta. Pulssin nopeus on sama kuin sydämen syke, joka voidaan mitata samalla, jos stetoskooppia ei ole saatavilla. Digitaalipulssin tunnustelu vaatii hieman harjoittelua ja digitaalipulssin voimakkuudessa on yksilöllistä vaihtelua. Kun kavio alkaa parantua, myös pulssi tuntuu heikommin.

Kavioiden lämpö

Kavioiden lämpötila vaihtelee jonkin verran vuorokauden aikana ja ulkolämpötilan mukaan, mutta olennaista on havaita mahdolliset lämpötilaerot kavioiden välillä. Lämpöä tunnustellaan siten, että käsi on samanaikaisesti osittain kaviolla ja osittain karvaisella alueella vertailun helpottamiseksi.

Yksi lämmin kavio voi olla merkki kaviopaiseesta, kavion ruhjeesta tai kavioluun murtumasta. Jos kavio on viileän tuntuinen, voi silloin olla lähes varma, että vika ei ole kaviossa.

Silmien tarkastus

Jos epäilet että hevosesi silmissä on vikaa, ensimmäiseksi kannattaa katsoa suoraan edestä, että hevonen pitää molempia silmiä yhtä paljon auki ja silmät ovat samankokoiset. Katso että yläsilmäripset ovat samalla tasolla molemmissa silmissä.

Voit myös katsoa taskulampulla pimeässä (ei led-lampulla) silmää: onko siinä punoitusta tai turvotusta sidekalvoilla, vuotaako silmä, onko silmän pinta eli sarveiskalvo kirkas vai onko siinä sameutta.

Voit verrata myös toiseen silmään. Huomaa, että pupillin yläosassa olevat ruskeat pallukat eli iiriksen granulat ovat hevosella normaaleja. Jos silmä siristää tai siinä on sameutta tai silmästä tulee paksua eritettä, on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin vuorokauden sisällä. Silmäsairaudet voivat pahentua erittäin nopeasti.

Hengitystiheys

Hengitystiheys mitataan tarkkailemalla hevosen kylkien liikettä. Normaali hengitystiheys levossa on noin 8–16 hengitystä minuutissa.

Mittaus tulisi tehdä levossa ja rauhallisessa tilanteessa luotettavan tuloksen saamiseksi. Huomioi myös hengityksen laatu: hengityksen tulisi olla tasaista ja vaivatonta. Vaikeutunut hengitys, sierainten voimakas laajeneminen, kylkien korostunut liike tai poikkeavat hengitysäänet voivat viitata hengitystieongelmiin tai kipuun.

Imusolmukkeet

Hevosen imusolmukkeet tunnustellaan leuan alta molemmin puolin. Arvioi imusolmukkeiden koko, symmetrisyys ja mahdollinen arkuus vertaamalla oikeaa ja vasenta puolta keskenään.

Normaalisti imusolmukkeet ovat pehmeät eivätkä aristavat. Suurentuneet, epäsymmetriset tai aristavat imusolmukkeet voivat viitata esimerkiksi bakteeri- tai virusperäiseen tulehdukseen tai muuhun infektioon.

Suurentuneita imusolmukkeita havaitaan yleensä hengitystietulehduksen yhteydessä, mutta joskus suurentunut imusolmuke voi liittyä hammasjuuripaiseeseen.