Vetcaren asiantuntijaeläinlääkäri Anne Saarisella on hevosia, kissoja ja koira, joten hänellä on myös omakohtaisia Zylkene kokemuksia omien lemmikkiensä kanssa. Anne aloitti Vetcarella tammikuussa 2019 tuotantoeläinvalmisteiden tuoteryhmäpäällikkönä. Annella on pitkä kokemus eläinten terveydestä, sillä hän ehti työskennellä 15 vuotta kunnaneläinlääkärinä ennen Vetcarelle tuloa.
Vetcare oli tullut Annelle tutuksi jo aiemman työn kautta ja arvostus yritystä kohtaan oli korkealla. Niinpä hän tarttui ilolla uuteen haasteeseen.
”Suureläimet ovat kiinnostaneet minua jo opiskeluajoista saakka. Nykyisessä työssäni saan keskittyä ja syventyä karjatalouteen liittyviin asioihin ja tuotteisiin monipuolisesti”, Anne kertoo.
”Olen maalta kotoisin ja harrastanut hevosia. Tällä hetkellä minulla on kotitallissa kaksi hevosta. Lisäksi kotonani on kaksi maatiaiskissaa ja suomenajokoira Tessu. Tämä työ hyötyeläinten terveyden parissa on minulle luontevaa ja kovin kiinnostavaa.”
Zylkene kokemuksia jännittävään tilanteeseen
Tessu tuli Annen perheeseen aikuisena kodinvaihtajana vajaa kolme vuotta sitten, 4-vuotiaana, koska siitä ei aiemmassa kodissaan ollut jänismetsälle.
”Tessu on herkkäluontoinen, se ei viihtynyt metsäkoirana. Se on kuitenkin luonteeltaan mukava ja erinomainen perhekoira”, Anne toteaa.
Entisessä kodissa Tessu oli tarhakoirana, eikä juuri käynyt muualla kuin metsällä.
”Päätin viedä Tessun turkulaisen koirakoulu Vainuvoiman hajutyökurssille, koska sillä on selvästi kova kiinnostus erilaisiin hajuihin. Uskoin, että hajutyöt, joita voi harrastaa yhdessä ihmisen kanssa, olisivat Tessulle itsenäistä jäniskoiran työtä mieluisampaa puuhaa. Minua arvelutti kuitenkin, miten rauhalliseen maalaiselämään ja hyvin harvoihin koirakontakteihin tottunut Tessu reagoisi vieraassa paikassa. Kävimme koirakoululla tutustumassa jo etukäteen, ettei tilanne jännittäisi liikaa”, Anne kuvailee.
Lue myös: Koiran stressi ja sen oireet
Tessu ylitti itsensä ja rohkaistui
Kurssilla oli samoissa tiloissa kolme muuta koiraa. Se oli pieniin ympyröihin tottuneelle Tessulle ensimmäisellä kerralla pelottavaa. Tessu jännitti paljon, eivätkä namitkaan kiinnostaneet. Se tuntui vain haluavan pois.
Juuri ennen seuraavaa treenikertaa Tessulla alkoi juoksu. Juoksuhousut yleensä ahdistavat Tessua kovasti kotonakin, ja Anne arveli jo parhaaksi jäädä pois kurssilta kokonaan, koska tilanne vaikutti Tessulle liian haastavalta. Hänelle tuli kuitenkin mieleen testata voisiko Vetcaren Zylkene-valmisteesta olla apua Tessun jännittämiseen. Tessu ehti saada Zylkeneä parina päivänä ennen harjoituskertaa.
”Tessu oli seuraavalla kerralla kuin eri koira. Se halusi treenata uudestaan ja uudestaan. Toki tilanteeseen vaikutti varmasti moni asia, koska paikkakin oli jo tutumpi. Mutta ero oli kyllä hämmästyttävä kouluttajankin mielestä. Vaikea sanoa, mikä tarkalleen muutoksessa oli Zylkenen vaikutusta, mutta Zylkene tulee kyllä jatkossakin olemaan meillä käytössä vastaavissa jännittävissä tilanteissa”, Anne toteaa.
Tästä rohkaistuneina Anne ja Tessu uskaltautuvat uudestaankin harrastamaan muiden koirien kanssa uusiinkin paikkoihin.
